maanantai 12. kesäkuuta 2006

Mökkiretki

Kävelimme jalankulkukäytävää pitkin, vieressä kasvoi mäntyvoittoista metsää. Katselin jalkoihin ja huomasin muutamia muurahaisia silloin tällöin kipittelemässä. Aivan tien vieressä oli kunnon kokoinen muurahaiskeko ja lähestyin sitä ikään kuin ylhäältä päin. Mutta keossa ei ollut mitään kuhinaa, läheltä katsottuna se vaikutti kostealta. Vähän matkan päässä oli toinen, hieman pienempi keko, sekin eloton. Katsahdin ylös mäen päällä häämöttävää valkoista koulurakennusta ja ajattelin, että oli todella hätävarjelun liioittelua myrkyttää näinkin kaukana sijaitsevia muurahaiskekoja. Samalla muistin, että keot ulottuvat paljon myös maan pinnan alle ja aloin varovaisesti katsella, mihin eloon jääneet olisivat muuttaneet. Luulin jo nähneeni uuden keon alun, mutta se olikin vain suuri kivi. Hiukan hirvitti, en uskonut muurahaisten olleen kovinkaan hyvällä tuulella moisesta.

Nousimme koulun parkkipaikalle. Joku selitti, että ruskeaksi muuttuneet pikkumännyt olivat varsinainen kiusa autoilijoille. Kerrankin eräs bändi oli pitänyt koko kuukauden viittä autoaan mäntyjen alla ja kaikki autot olivat tuhoutuneet, syöpyneet ja tulleet reikiä täyteen sekä muuttuneet käyttökelvottomiksi. Katselin viittä ruipelon näköisiä, ruskeaa mäntyä ja yritin pysyä niistä kauempana. Odottelimme rehtoria, joka tulisi tuomaan mökkisopimuksen ja kertoisi, mistä avaimet saa. Olimme maksaneet mökistä jo etukäteen. Mökki oli koulun käytössä, mutta kesäkautena sitä vuokrattiin muillekin. Me olimme menossa sinne yhdeksi yöksi ja se maksoi 40 euroa. Sitten kuskimme, joka oli vanhan, 80-luvun työpaikkani mies, saikin päähänsä odotellessamme, että hän käväisee työpaikallaan, joka oli aika lähellä. Hän kipusi alas portaita ja samalla koulusta tuli muutamia opiskelijoita. Heidän edellään eräs opettajista myös kiipesi rappuja pitkin alas. Vaalea, 16-17-vuotias poika ja hänen kalpeaihoinen, huppupäinen kaverinsa yritti tehdä opettajaan vaikutusta ja he jäivät kanssamme parkkipaikan laidalle nojaamaan kaiteeseen. Kun vaalea poika sai kuulla, että olimme menossa mökille, hän jotenkin hermostui. Käsitin niin, että mökillä oli pidetty liiallista elämää ja meidän menomme paljastaisi jotain ei-miellyttävää. Sitten poika alkoi kehua vanhempia naisia ja sanoi heitä ihanan joustaviksi ja viisaiksi. Tajusin, että hän oli paatunut, mutta silti annoin hänen puhua vähän aikaa. Hän silitteli poskeani ja maanitteli eli vonkasi. Kun kerroin hänelle, että minä en ole sellainen nainen, hän hermostui ja sanoi, että olinkin vanha, läski akka, eikä hän mitään olisi oikeasti halunnutkaan kanssani.

Avaimet, joita oli viisi, olivat nyt seinällä puisessa telineessä, mutta kuskimme ei ollut palannut. Minä arvasin, että hän oli sortunut juopottelemaan. Ensin kuitenkin jaoin avaimet kaikille, itselleni otin kuskinkin avaimen ja lähdin rullamatolla hänen peräänsä. Matossa oli pyörät alla ja sitä pystyi ohjaamaan vartalon liikkeillä. Kapeasta ovesta tulimme kuskimme työpaikalle, mutta häntä ei enää näkynyt. Muut miehet olivat kiireisen näköisiä. Palasimme koulun parkkipaikalle ja päätin, että palautamme avaimet. Keräsin ne ja sovitin ne puiseen telineeseen, johon ne sopivat niille tehtyihin reikiin. Harmittelimme maksamaani vuokrarahaa, mutta minä sanoin, että siinä ei ole mitään epäselvyyttä kuka sen maksaa. Kuljettaja maksaa, kunhan selviää. Lähdimme kaupunkiin metrolla.

Rautatieasemalla oli käynnissä mainoskuvaukset, joissa esiteltiin monipuolista tunnelielämää. Katsoimme materiaalia, jossa ensin oli kuvattu se puoli asemalta, jossa oli vain miespuolisia homoja. Filmillä oli värikästä liikuntaa, musiikkia ja hassuttelua. Yhtäkkiä näin vaalean pojan ja hänen huppupäisen kaverinsa esiintyvän homoina ja ajattelin, että justiinsa, tekevät mitä vain rahasta, tuskinpa vain edes kaikki tiesivät ja teki mieli kertoa huijauksesta. Sitten filmillä esiteltiin naisten boutique- ja kauneussalonkipuolta. Siinä oli kokolattiamaton peittävän käytävän kummallakin puolella meikkaamoita, kampaajia, kenkäkauppoja ja toimisto, jonka eräs naistyöntekijä hoki ärsyttävän kovalla äänellä moneen kertaan, että hän menee lomalle Andorriin, Andorriin, Andorriin. Ympärillä olevat naiset olivat äkämystyneitä ja sitten minä huusin naiselle, että jollei suu mene kiinni hän menee hyvin pian ikkunasta kadulle.