keskiviikko 11. lokakuuta 2006

Voitto

Tulin uuteen työpaikkaan. Tiesin, että siellä oli 70-luvun työtovereitani töissä ja yritin katsella tuntisinko ketään. Eräs pulleahko, kalju mies näytti Jokelta, mutta hän ei tuntenut minua. Suuressa, pyören muotoisessa aulassa liikehti paljon ihmisiä. Johtaja oli asettunut keskelle aulaa, hänellä oli päällään harmaa kaapu, jossa oli huppu. Aamurentoutus oli alkamassa. Kaikki olivat hiljaa ja johtaja makasi selällään, minulle tuli hyvä olo, oli kuin olisin tullut kotiin. Johtaja nousi ja alkoi aamun kilpailu, voittona olisi 55881 euroa ja kansio, jossa oli jotain hyötylipukkeita. Joken näköinen mies ilmoittautui ja siirtyi johtajan huoneessa, heti oven takana olevan pienen puisen pöydän luokse. Kumpikin mies otti pallon ja vyörytti sen omalta puoleltaan toisen puolen reikää kohti. Johtajan pallo meni reikään, mutta kilpailijan ei. Kaikki nauroivat ja johtaja kysyi kuka vielä halusi yrittää. Olin katsonut kilpailua ihan läheltä ja seisoin johtajaa vastapäätä. Ajattelin, että kyllä minä yritän. En kyllä ollut vielä töissäkään siellä, mutta tuntui hyvältä ilmoittautua kilpailuun ja kaikki katsojat olivat innoissaan.

Johtaja työnsi sormensa pöydässä olevista rei’istä ja tarttui naruun. Minun piti selkä pöytää päin noukkia narujen päät toisten reikien kautta ja alkoi narunveto. Ymmärsin, että tarvittaisiin paljon voimaa saada johtaja pöydän päälle, mutta mietin, että olin aina ollut vahva ja halutessani supervahva. Kilpailu alkoi, vedin täysin voimin keskisormillani naruista ja yhtäkkiä johtaja oli taipunut pöydän ylle ja minä olin voittanut. Johtaja ojensi minulle 55881 euron shekin ja etulipukekansion, sitten kaikki taputtivat ja työpäivä alkoi.

Johtajan ovi oli kiinni ja istuin selkä kohti pyöreää aulaa, minua vastapäätä vasten valkoista seinää istui oranssin värisillä muovisilla tuoleilla erilaisia paikanhakijoita. Me kaikki odotimme pääsyä työpaikkahaastatteluun. Katsoin kiinni olevaa johtajan ovea ja naureskelin, että olemme kuin Idols-kisassa, kohta pääsemme näyttämään taitomme. Minulla oli hyvä mieli ja hymyilin hermostuneen näköisille hakijoille.

Ei kommentteja: